Toimituksille
14.5.2000
SAK:n puheenjohtaja
Lauri Ihalaisen mukaan työsopimuslaki on uudistettava myös yleissitovuussäädöksien
osalta komitean esittämässä muodossa. SAK:n mukaan komitean esitys on pitkän ja
vaikean valmistelun kautta saavutettu kompromissi.
SAK otti
vastuuta, teki kompromisseja ja pyrki siihen, että valmistellaan laajalla
yhteisymmärryksellä esitys, joka luo turvallisen ja vaivattoman pohjan hallituksen ja
eduskunnan päätöksille. Nyt on hallituksen vuoro vastata luottamuksella luottamukseen,
puheenjohtaja Ihalainen totesi Metallityöväen Liiton liittokokouksessa Tampereella
tänään.
Ihalaisen mukaan
näyttää kuitenkin siltä, että kaikki hallituspuolueet eivät annakaan arvoa tehdylle
työlle, vaan ajavat sellaisen yrittäjäjärjestön asiaa, jonka tavoitteena on korostaa
työnantajien työmarkkinapoliittista järjestäytymättömyyttä ja murtaa
työehtosopimusjärjestelmän vähimmäisehtosuojaa. Varsinaiset sopimuksia tekevät ja
työmarkkinavastuuta kantavat työnantajajärjestöthän ovat Ihalaisen mukaan olleet mm.
yleissitovuutta koskevissa asioissa ay-liikkeen kanssa samalla linjalla ja tukeneet
komitean esittämiä uudistuksia.
Jos näin
isoissa asioissa lähdetään vain poliittisin ja järjestöpoliittisin perustein
murentamaan tehtyä esityskokonaisuutta, johtaa se vakavaan luottamuspulaan hallituksen ja
SAK:laisen ay-liikkeen välillä, Ihalainen painotti.
Sopimusten
yleissitovuuden periaatteen merkitys niin työntekijöille kuin suomalaisille
yrittäjillekin korostuu EU:n laajentumisen jälkeenkin, kun lainsäädäntömme mukaan
ulkomaisten yrittäjien ja tänne tuleviin työntekijöihin tulee noudattaa suomalaisia
työehtoja eikä sallia työvoiman polkumyyntiä. Jos työehtosopimukset eivät olisi
yleissitovia, tulisi työehtoihin harmaan talouden laajentumista ruokkiva aukko.
Tällainen kehitys ei olisi yhteiskunnan, ei yrittäjien puhumattakaan työntekijöiden
edun mukaista, Ihalainen sanoi.
Ihalainen arvioi
puheessaan myös seuraavan sopimuskierroksen näkymiä ja piti selvänä, että juuri
Metalliliiton linjavalinnoilla on suuri merkitys seuraavan sopimuskierroksen reitti- ja
sisältövalintoihin.
Yhteiseen pidempiaikaiseen
tulopoliittiseen ratkaisuun palaamisella on vankkoja talouteen, työllisyyteen ja
oikeudenmukaiseen tulojakoon vaikuttavia perusteita. Mikäli joudumme päätymään
toistamiseen liittokohtaisen sopimuskierroksen tielle, takeita yhteisvastuullisen ja
tasaisen ostovoimakehityksen varmistamisesta ei ole näköpiirissä. Saattaa käydä niin,
ettei synnykään tilannetta, jossa yli 90 prosenttia palkansaajista saa turvan Metallin
avaamasta sopimuslinjasta. Palaaminen vanhaan palkka-palkka- ja siitä seuraavaan
inflaatiokierteeseen on riski niin työllisyydelle kuin tasaiselle ostovoimakehitykselle,
Ihalainen painotti.
|