Reilu peli työmarkkinoilla on yrittäjienkin etu

 
Toimituksille
1.5.2000

 – SAK edellyttää, että yleissitovuutta sopimustoiminnan ja suomalaisen järjestäytyneen yhteiskunnan kulmakivenä ei horjuteta vaan täsmennetään Tiitisen komiteassa sovitulla tavalla. Ministerien ei pidä nyt kallistaa korvaansa Suomen Yrittäjien viime hetken lobbausyrityksille. Yleissitovuutta käsittelevä pykälä ja sen perustelut tulee antaa eduskunnalle komiteassa laajalla enemmistöllä sovitulta pohjalta, totesi SAK:n apulaisosastopäällikkö Matti Viialainen puhuessaan tänään Joensuussa.

Viialaisen mukaan reilu peli ja samat säännöt kaikille työelämässä ovat paitsi palkansaajien myös kaikkien vastuullisten työnantajien ja rehellisten yrittäjien etujen mukaisia.

– Pien- ja keskisuurilla yrityksillä on oma tärkeä roolinsa työllisyyden kohentamisessa. Siksi olisi toivottavaa, että yrittäjien oma järjestö työelämän reilun pelin sääntöjen nakertamisen sijasta keskittyisi olennaiseen eli hyvän talouskasvun edellytysten turvaamiseen jatkossakin. Vakaus ja häiriöttömästi toimivat työmarkkinat sekä edelleen paraneva tilauskanta on se mitä yrittäjät nyt kaipaavat – ei häiriköinti yleissitovuuden murtamiseksi, Viialainen painotti.

– EU:n laajentuessa on välttämätöntä, että keinottelu halpatyövoimalla estetään. Muutaman vuoden päästä meillä on yhteiset työmarkkinat Viron ja muiden Baltian maiden kanssa. Siksi työehtosopimusten yleissitovuus, siis se, ettei palkkoja polkemalla voi saavuttaa kilpailuetuja, on ensi arvoisen tärkeä periaate sekä suomalaisille palkansaajille että yrityksille, Viialainen totesi.

Viialaisen mukaan työsopimuslain ripeä ja mutkaton hyväksyminen hallituksessa ja eduskunnassa loisi osaltaan hyviä edellytyksiä sille, että loppuvaalikaudeksi voitaisiin rakentaa työmarkkinaosapuolten ja hallituksen yhteisvoimin "tulevaisuustupo".

– Yhdistämällä palkansaajien tuloverojen ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen järkevä kevennys työllisyyttä tukevalla tavalla maltillisiin palkankorotuksiin saavutettaisiin sekä riittävä ostovoiman kasvu että paras työllisyyskehitys. Jos tulevaisuustupon rakentamisessa onnistutaan, työssäkäyntiaste voi nousta vuoteen 2004 mennessä jopa Suomen ja EU:n tavoitteekseen asettamaan 70 prosenttiin. Silloin työttömyyden vitsaus helpottaisi merkittävästi jo Pohjois-Karjalassakin, Viialainen sanoi.