Kamreeripolitiikan tilalle humanismia

 
Toimituksille
1.5.2000

– Suomen on syytä olla ylpeä teknologiaosaamisesta ja paljolti siihen perustuvasta talouden kasvusta. Samalla kuitenkin on pidettävä huolta kansalaisten hyvinvoinnin perusteista. Valtiovarainministeriön kaikkialle heijastelevan, eriarvoisuutta lisäävän kamreeripolitiikan tilalle on saatava humaanimpi lähestymistapa, jossa aidosti otetaan huomioon ihmisten tarpeet. Hallitusohjelma antaa pohjan myös sosiaalisemmalle politiikan teolle, jos sitä vain halutaan, totesi SAK:n osastopäällikkö Kirsti Palanko-Laaka puhuessaan Vappuna Savonlinnassa.

Palanko-Laakan mukaan suomalaisessa politiikan teossa markkinavoimat ovat nousseet erityisen suojelun kohteeksi. Markkinahenkinen lähestymistapa on näkynyt monen ministeriön toimintoja uudistavassa politiikassa. Valtion ja kuntien taloudessa ihanteeksi on nostettu yrityksien tavoin tuloskunnon kohottaminen.

– Mitä iloa Suomella on keikkua kilpailukykyvertailun kärjessä Yhdysvaltojen ja Singaporen kanssa, jos lopputuloksena on ajautuminen näiden yhteiskuntien sosiaalisiin ongelmiin, Palanko-Laaka kysyi.

Samalla hän peräsi jatkoa sille arvokeskustelulle, jonka tasavallan presidentti Tarja Halonen aloitti vaalikampanjansa yhteydessä. Sellaiselle keskustelulle on Palanko-Laakan mukaan pysyvä tilaus suomalaisessa yhteiskunnassa, joka joutuu tekemään arvovalintoja kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Osastopäällikkö Palanko-Laakan mukaan Suomi on kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa ollut toistamiseen maailman kärjessä. Suomen on nostanut vertailun kärkijoukkoon investointien kasvu, valtiontalouden ylijäämä ja huipputeknologia. Suomen talouden kasvu on Euroopan huippuluokkaa.

– Samalla Suomessa kuitenkin työttömyys on edelleen kohtuuttoman korkea, julkisia palveluja ajetaan alas ja heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon edellytyksiä tiukennetaan. Kustannustehokkuuden tavoittelu julkisella sektorilla on tiennyt irtisanomisia ja toimintojen ulkoistamista, liikelaitostamista tai lopettamista. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat postien sulkemiset, tielaitoksen liikelaitosuudistukset ja korkeakoulujen kapinointi tiukkoja määrärahoja vastaan. Terveydenhuollon ja koulujen palvelut heikkenevät. Henkilöstön epävarmuus ja väärä mitoitus ovat johtaneet monilla työpaikoilla, olivat ne sitten julkisia tai yksityisiä, vakaviin jaksamisen ongelmiin. Syrjäytyminen yhteiskunnassamme on erityisesti pitkäaikaistyöttömien kasvava ongelma. Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme, josta perustellusti olemme olleet ylpeitä, uhkaa putoaminen EU-maiden häntäpäähän, Palanko-Laaka varoitti.