Toimituksille
17.4.2000
Työsopimuslain uudistus on
ylivoimaisesti tärkein tämän vaalikauden työelämän uudistus. Työsopimuslakia voi
pitää eräänlaisena työelämän perustuslakina; määrittäähän se työntekijöiden
keskeiset oikeudet ja velvollisuudet työelämässä. Samalla laki turvaa työntekijöille
työehtosopimusten vähimmäissuojan työehdoille.
Työsopimuslain uudistusta on odotettu
jo pitkään, sillä laki on suuressa määrin vanhentunut työelämän todellisesta
kehityksestä. Nykyistä lakia tehtäessä ei esimerkiksi nähty pätkätöiden
syntymistä eikä myöskään yrityskauppojen aiheutamaa epävarmuutta.
Työehtosopimusten yleissitovuuden
uudistamisesta on käyty kovin keskustelu. Työehtosopimusten yleissitovuuden periaate on
EU:n työmarkkinoilla yleinen. Komitean uudistusehdotukset mahdollistavat osaltaan sitä
Lipposen hallituksen ohjelmaan kirjattua periaatetta, että työntekijöiden
vähimmäistyöehdot turvataan.
Työehtosopimusten yleissitovuus on
paitsi palkansaajan, myös yrittäjän etu - takaahan yleissitovuus yrittäjille samat
kilpailuedellytykset. Reilu peli ja samat säännöt kaikille on oikea
periaate niin ihmisten kuin markkinoidenkin kannalta.
Yleissitovuuden ja vähimmäisehtojen
merkitys korostuu EU:n itälaajentumisen toteutuessa. Kun Viro, muut Baltian maat ja Puola
osallistuvat yhteisiin työmarkkinoihin on Suomeen väistämättä odotettavissa nykyistä
suurempi joukko ulkomaalaisia työnhakijoita. Tätä varten Suomessa on oltava selkeät
pelisäännöt, joissa työsuhteen vähimmäisehdot turvataan kaikille työntekijöille.
Yleissitovuutta koskevien
erimielisyyksien ratkomisen siirtäminen työtuomioistuimeen merkitsee huomattavaa
oikeusvarmuuden parantumista. Nyt mahdolliset yleissitovuusriidat saadaan ratkaistua
nopeasti ja luotettavasti. Tämä on niin palkansaajan kuin yrittäjänkin etu.
Työsopimuslaki selkiinnyttää
pelisääntöjä myös vuokratyövoiman ja määräaikaisissa työsuhteissa
työskentelevien työehdoissa. Jatkossa vuokratyöntekijät saavat työehtosopimuksen
suojan työehdoilleen, mistä nyt on jouduttu taistelemaan.
Komiteaesitykset ovat kannattamisen
arvoisia, vaikkeivät niissä SAK:n tavoitteet ole täysin toteutuneetkaan. SAK olisi
esim. pitänyt yleissitovuusasiassa parhaana ratkaisuna edustavimman sopimuksen mukaan
määräytyvää yleissitovuutta, joka onkin muissa EU-maissa yleinen menettely.
On kohtuullista odottaa, että hallitus
käyttää nyt hyväksi sitä suurella vaivalla saavutettua laajaa yhteisymmärrystä,
joka komiteatyössä syntyi. Onhan Lipposen hallitus työssään korostanut toimivaa
yhteistyötä työmarkkinoiden kanssa. Uudistuksen esityksen mukainen ja rakentava
eteenpäin vienti antaa osaltaan mahdollisuuksia myös tulorintamalla yhteistyön
jatkamiseen.
|