Toimituksille
13.4.2000

Ay-liikkeen huippukokous pidettiin Durbanissa:
Globalisaatio haastaa järjestökoneiston

Maailmanlaajuisesti toimivien yritysten on sopeuduttava ihmisten tarpeisiin. Valtioiden ja päättäjien on harjoitettava sellaista politiikkaa, jolla globalisaation hyöty koituu kaikkien eduksi. Tällaisen viestin välitti ILO:n pääjohtaja Juan Somavia Kansainvälisen työjärjestön terveisinä ay-liikkeen huippukokoukselle Etelä-Afrikassa, Durbanissa. ILOn pääjohtajan antama selkeä tuki VAKL:n tavoitteille oli yksi avainasioista rakentavan ja solidaarisen ilmapiirin syntymisessä VAKL:n edustajakokoukseen. Chilestä kotoisin oleva Somavia kutsui itse sitä Durbanin hengeksi. Toinen kokouksen henkeä nostattava asia oli isäntämaan, Etelä-Afrikan ay-järjestöjen vahva vapauden ja oikeudenmukaisuuden symboliarvo. Sen nämä hankkivat apartheid-vuosina sitoutumalla edistämään demokratian perusarvoja ja käymällä niiden puolesta voitollisen, mutta monia uhreja vaatineen taistelun.

Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n 17. edustajakokous pidettiin Durbanissa huhtikuun alussa. Toisen maailmansodan jälkeen perustettu, 50 vuotta juuri täyttänyt ay-väen maailmanjärjestö katsoo nyt peiliin.

VAKL kävi edustajakokouksessa keskustelua omista mahdollisuuksistaan ja resursseistaan vastata talouden globalisaation tuomaan rakenteelliseen, toimintapoliittiseen ja edunvalvonnalliseen muutostarpeeseen. Ns. Millennium-keskustelu tai vuosituhannen keskustelu VAKL:n tulevaisuuden toimintastrategioista aloitettiin jo edustajakokouksen valmisteluvaiheessa. Meneillään olevalla keskustelukierroksella pyritään jäsenjärjestöjen mielipiteitä kuuntelemaan entistä herkemmällä korvalla ja päättämään linjakysymyksistä laajan kuulemisen jälkeen. Millennium-keskustelun on määrä päättyä vuoden 2001lopussa, jolloin VAKL:n hallitus saa siitä selvityksen ja suositukset toimenpiteiksi.

Keskustelukierroksen ajaksi pääsihteeri Bill Jordan sai edustajakokouksen päätöksellä tuekseen eri maanosista muodostetun taustaryhmän. Pohjoismaita ryhmässä edustaa Ruotsin LO:n puheenjohtaja Bertil Jonsson. Toiseksi pohjoismaiseksi edustajaksi on kaavailtu SAK:n Tuulikki Kannistoa.

Globalisaation vaikutukset demokratiaan ja työhön

VAKL:n kokouksen keskeiset teemat käsittelivät talouden globalisaation vaikutuksia demokratiaan ja kansainväliseen ja kansalliseen yhteistyöhön. Myös oikeudenmukaisuuskysymykset globalisaation maailmassa olivat keskustelun kohteina. Globalisaatio kohtelee sukupuolia eri tavoin, sen seurauksena työt siirtyvät maasta toiseen, hakevat halpaa työvoimaa, kuten naisia ja lapsia. Talouden globalisaation kaltaisia suuria kokouksessa keskeisesti esille otettuja ongelmia olivat myös köyhyys, työttömyys ja työn luonteen muuttuminen.

Konkreettisempina järjestöpoliittisina kysymyksinä keskusteltiin solidaarisuuskampanjoiden järjestämisestä ja itse järjestörakenteista tulevaisuudessa. Erityisesti järjestön toiminnassa tullaan panostamaan naisten ja nuorten parissa tehtävään työhön. VAKL:n edustajakokous hyväksyi yhteensä 14 päätöslausumaa. Yksi päätöslausuma käsitteli aidsia.

Erityisongelmana aids

Afrikan valtava aids-ongelma tuli esille monissa puheenvuoroissa. Kwazulu-Natalin maakunta, jossa VAKL:n kokous pidettiin, johtaa Etelä-Afrikan aids-tilastoja. Joka neljäs tai joka viides maakunnan asukkaista on jo saanut tartunnan. Kaikkiaan Etelä-Afrikan 43 miljoonasta asukkaasta laskien lähes kymmenen miljoonaa ihmistä on hiv-positiivisia. Tilanne on jopa pahempi joissakin muissa Afrikan maissa. Maailman 16 miljoonasta aidsiin kuolleesta 14 miljoonaa on afrikkalaisia.

Myös kokouksessa puhunut Etelä-Afrikan varapresidentti J.G.Zuma vetosi kehittyneiden maiden tukeen aidsin vastaisessa taistelussa. Maan suurimman ay-keskusjärjestön, Cosatun pääsihteeri Zwelinzima Vavi syytti jo kokouksen avajaisissa lääkefirmoja siitä, että ne piiloutuvat patenttioikeuksien suojaan. Lääkkeet ovat tästä syystä niin kalliita, että tavallisilla afrikkalaisilla ei ole niihin varaa.

VAKL toimii sukupuolten tasa-arvon puolesta

Ay-väen huippukokous päätti poikkeuksellisen edistyksellisestä tasa-arvomenettelystä. Järjestön sääntöihin kirjattiin pykälä siitä, että jatkossa VAKL:n valtuuskunnissa tulee olla kustakin maasta yhtä paljon naisia ja miehiä. Mikäli järjestössä on alle 100 000 jäsentä, mutta 50 prosenttia jäsenistä on naisia, tulee valtuuskunnassa olla naisedustus. Mikäli joku järjestö ei noudata tätä pykälää, sen on annettava valtakirjojen tarkistajille selvitys asiasta.

VAKL:ssa pyritään naisnäkökulma turvaamaan päätöksenteossa myös siten, että sääntöjen mukaan järjestön hallitukseen valitaan 6 edustajaa naiskomiteasta. Myös nuorilla on yksi hallituspaikka.

VAKL:n puheenjohtajuus tuki Afrikalle

Fackson Shamenda, Sambian ay-keskusjärjestön puheenjohtaja valittiin VAKL:n hallituksessa järjestön uudeksi puheenjohtajaksi. Fackson Shamenda (49 v) edustaa sitä uutta afrikkalaista ay-johtajapolvea, joka joutui omassa maassaan taistelemaan demokratian puolesta kymmenkunta vuotta sitten. – Levottomat olot eri maissa synnyttävät tarpeen voimakkaista valtiollisista johtajista, sanoo Shamenda. En ota kuitenkaan heistä mallia. - VAKL:n puheenjohtajana olen demokraattinen, uskon tiimityöhön, vastaa Fackson Shamenda kysymykseen, millainen johtaja hän aikoo VAKL:lle olla. Hän pitää erityisen tärkeänä sitä, että VAKL:n puheenjohtajuus on nyt saatu Afrikkaan. Maanosan ay-liike tarvitsee VAKL:n kaltaisen suuren järjestön tukea juuri nyt, sanoo Shamenda viitaten maanosan levottomuuksiin ja mm. luonnonkatastrofeihin ja köyhyyteen.

VAKL:n nyt tehtävänsä jättänyt puheenjohtaja LeRoy Trotman on kotoisin Karibian meren alueelta, Barbados-saarelta. Hän jatkaa kuitenkin järjestön hallituksessa. Ainoana suomalaisena järjestön hallitukseen valittiin SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Pohjoismaista myös Ruotsin LO:n puheenjohtaja Bertil Jonsson valittiin hallitukseen ja työvaliokuntaan. Hän tosin jää eläkkeelle ensi syksynä. Suunnitelmissa on, että Lauri Ihalainen siirtyy VAKL:n työvaliokuntaan Jonssonin tilalle.

VAKL:n pääsihteerinä jatkaa englantilainen Bill Jordan (63 v). Hänet valittiin kokouksessa tehtävään yksimielisesti. Bill Jordan sai uudelleenvalintansa tueksi hyvin laajan kannatuksen jo etukäteen. Häntä pyysi järjestön johtoon 60 kaikkiaan vähän yli kahdestasadasta jäsenjärjestöstä. Muita ehdokkaita paikalle ei ollut.

Hilkka Jukarainen