- Ammattiyhdistysliikkeen ehtona Suomen EU-jäsenyydelle oli, että suomalaisen
neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän peruspilarit turvataan myös EU-oloissa. Ay-liike
edellytti, että järjestäytymis- ja lakko-oikeus samoin kuin oikeus valtakunnalliseen
työehtosopimustoimintaan tunnustetaan kansallisten perinteiden ja käytäntöjen
mukaisina, muistutti SAK:n osastopäällikkö Kirsti Palanko-Laaka Citizens Agenda 2000
kansalaisjärjestöfoorumin ay-tapahtumassa Tampereella lauantaina. - EU-jäsenyyden aikana
erityisesti ammattiyhdistysoikeuksiin on kuitenkin kohdistunut paineita ja uhkia sekä
Euroopan komission säädösvalmistelussa että yhteisöjen tuomioistuimessa. Erityisen
voimakkaasti uhkat kävivät ilmi Euroopan yhteisön tuomioistuimen syyskuussa
ratkaisemassa oikeusjutussa, jossa vastakkain olivat ammattiyhdistys- ja kilpailuoikeudet.
- Suomalainen
ammattiyhdistysliike on antanut täyden tukensa Euroopan ammatillisen yhteisön
tavoitteelle sisällyttää sosiaaliset perusoikeudet Euroopan unionin
perustamissopimuksiin. Suomea ja muita jäsenmaita sitovat Euroopan neuvoston ja
kansainvälisen työjärjestön ILO:n ihmisoikeussopimukset eivät ole osoittautuneet
riittäviksi perussuojan antajiksi unionin eri toimielimissä. Ne ovat
perustamissopimuksia soveltaessaan tai tulkitessaan saattaneet ottaa kantaa myös
ammattiyhdistysoikeuksiin ja sosiaalisiin perusoikeuksiin.
- Ammattiyhdistysliike
pitäisikin yhtenä Suomen puheenjohtajakauden huipentumista sitä, jos EU:n Helsingissä
pidettävän joulukuun huippukokouksen asialistalla olisivat myös eurooppalaiset
ay-oikeudet.
- Myös tarve rajat
ylittäville työehtosopimuksille asettaa paineita ammattiyhdistysoikeuksien
sisällyttämiselle perustamissopimuksiin, Kirsti Palanko-Laaka totesi.- Ay-oikeuksien
turvaaminen antaisi paitsi vauhtia myös oikeudellista perustaa eurooppatasoisen
sopimustoiminnan etenemiselle. |