Nyt alkava Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön 9. edustajakokous on yksi historiamme merkittävimmistä. Järjestömme on jäsenjärjestöiltään ja jäsenmääriltään kasvava liike, jolla on tunnustettu ja arvostettu asema Euroopan taloudellisessa ja sosiaalisessa kehittämisessä. Kokoukselle valmistellut asiakirjat osoittavat, että ammattiyhdistysliike on tärkeä yhteistyökumppani — ei pelkästään taloudellisen, vaan ennen muuta sosiaalisen unionin rakentamisessa.

Taloudellinen kehitys ja vakaus ei ole mahdollista ilman sosiaalista kehitystä ja vakautta. Työmarkkinasopiminen ja eurooppalaisen kolmikantayhteistyön lisääminen ovat tärkeä osa sosiaalisen Euroopan kehittämistä.

Kokouksen valmisteluja ovat synkentäneet Länsi-Balkanilla riehunut sota ja siitä seuranneet inhimilliset kärsimykset ja julmuudet.

Kun Suomen presidentti Martti Ahtisaari ja Venäjän Balkan-lähettiläs Viktor Tshernomyrdin saapuivat kesäkuun alussa Belgradiin rauhansopimus mukanaan, ei vihollisuuksien lopettamisesta ollut varmuutta. Sopu saatiin kuitenkin aikaan ja Jugoslavian joukot alkoivat vetäytyä Kosovosta 9.6.

Sota pommituksineen kesti 78 päivää. Noiden päivien aikana lähes miljoona albaanipakolaista pakotettiin jättämään kotinsa ja pakeneman Kosovon naapurimaihin tai sieltä edelleen muihin maihin. Sodassa kuolleiden määrää ei tiedetä vieläkään, mutta se tiedetään, että sota jätti jälkeensä suunnattomia aineellisia vahinkoja.

Aineellisia vahinkoja suurempia arpia sota varmaan jätti kansojen ja ihmisten välisiin suhteisiin, ennen muuta lasten arkeen ja tulevaisuudenuskoon.

Kaikilta teollistuneilta mailta vaaditaan aineellisten tuhojen vuoksi suurta valmiutta ja mittavia panostuksia jälleenrakentamisen tukemiseen. Aineellisen tuen rinnalla tärkeää on yhteisöjen, demokratian ja ihmisten keskinäisen luottamuspääoman lisääminen. Eurooppalaisen ay-liikkeen tehtävänä on vaatia ja tukea sitä linjaa, että teollistuneet maat kantavat vastuunsa jälleenrakentamisesta. Sodan raunioille on tärkeää rakentaa demokraattista kehitystä tukeva, yhtenäinen ja toimintakykyinen ammattiyhdistysliike sekä toimivat työmarkkinasuhteet.

Yksi keskeisimmistä Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteista on Länsi-Balkanin vakauden lisääminen ja tehokkaan jälleenrakennustyön aloittaminen.

Hyvät kokousedustajat,
Kokemuksemme on osoittanut, että emme saa antaa ammattiyhdistyspoliittisen tyhjiön syntyä mihinkään maailman kolkkaan. Maailmankaupan, pääomaliikkeiden ja tuotannon kansainvälistyminen, globaalisaatio, täyttää nopeasti demokratiatyhjiön tavalla, joka heikentää ay-liikkeen toimintakykyä maailmanlaajuisesti. Pääomat ja monikansalliset yhtiöt pyrkivät nopeasti sijoittumaan alueille, joissa ihmisten demokraattiset oikeudet ovat heikot ja ay-liikkeen voima ja toimintamahdollisuudet puutteelliset. Pahimmat olot ovat maissa, joissa lapsityövoiman tai pakkotyövoiman käyttö on mahdollista. Taloudellista kilpailua käydään ihmisarvoa ja perusoikeuksia polkien sekä sosiaaliturvaa ja työsuojelua laiminlyöden.

Tällainen toiminta synnyttää ristiriitoja myös Euroopassa, jossa kansalaisten hyvinvointi perustuu monilta osin yhteiseen julkisen vallan ja yrityksiä velvoittavaan turvaan. Eurooppalaista työelämää säädellään varsin laajasti ja kattavasti sopimuksilla, joiden takeena on ammattiyhdistysliike.

Globaalisaation haasteeseen voidaan niin Euroopassa kuin koko maailmankin laajuisesti vastata vain lisäämällä ay-liikkeen kansainvälistä yhteistyötä. Pohjimmiltaan on kyse myös ay-liikkeen perusarvoista eli yhteisöllisyydestä, solidaarisuudesta ja yhteistyöstä. Näiden arvojen rinnalle meidän on nostettava tasa-arvo ja suvaitsevaisuus.
Arvoisat kokousedustajat,
Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä nousee yhä tärkeämmäksi ay-liikkeen kansainväliseksi vaatimukseksi työntekijöiden perusoikeuksien kirjaaminen sivistyneen maailman harjoittaman maailmankaupan pelisääntöihin. Tämän vuoden syksyllä pidettävän WTO:n ministerikokouksen valmistelussa on tämä asia nostettava voimakkaasti esille ja EU:n linjaksi on otettava työntekijöiden perusoikeuksien sisällyttäminen kaupan pelisääntöihin.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on tehnyt viime aikoina tällä saralla tärkeää ja tuloksellista työtä. Juuri päättyneen yleiskokouksen merkittävä yksimielinen päätös oli lapsityövoiman käytön pahimpien muotojen kieltämistä koskevan uuden sopimuksen aikaansaaminen. Kaikkien EU:n jäsenmaiden tulisi olla nyt esimerkillisiä ja ratifioida syntynyt sopimus mahdollisimman pian.

Keski- ja Itä-Euroopan maiden siirtyminen kohti markkinataloutta ja poliittista demokratiaa nosti 1990-luvun alussa esille kysymyksen unionin laajentumisesta. Yhteiskunnalliset ja poliittiset syyt puhuvat päättäväisen ja tuloksiin johtavan laajentumisprosessin puolesta. Taloudellisesti hanke kohtaa monia käytännön ongelmia, eikä vähiten EU:n sisäisen rakenteen ja rahoitusjärjestelyjen osalta.

Konkreettiset laajentumisneuvottelut voitiin kuitenkin aloittaa viiden KIE-maan kanssa viime kesänä. Balkanin tapahtumat ovat tehneet yhä useammalle selväksi, että unionin laajentuminen lisää vakautta ja rauhaa maanosassamme. Mitä tiiviimmin Euroopan maat ovat taloudellisesti ja poliittisesti yhteistyössä, sitä paremmin rauha varmistetaan.

Ay-liikkeelle EU:n laajentuminen itään synnyttää kuitenkin uusia edunvalvonnallisia haasteita. Meille on tärkeää, että hakijamaiden yhteiskunnalliset valinnat tapahtuvat eurooppalaisen yhteiskuntamallin pohjalta. Hakijamailta tulee edellyttää jäsenyyden ehtona EU:n työ-, sosiaali- ja tasa-arvolainsäädännön toteuttamista, työelämän demokratiaa ja toimivia työmarkkinasuhteita. Haluamme, että hakijamaiden ay-liikkeillä on tärkeä rooli kansallisen kolmikantapolitiikan toteuttamisessa.

Arvoisat kokousedustajat,
Työntekijöiden suhtautuminen EU:n tulevaisuuteen riippuu ratkaisevasti siitä, miten hyvin ja uskottavasti työllisyyden parantaminen nostetaan niin unionin kuin kansallistenkin valtioiden politiikan ytimeen. EU:n uskottavuuden vahvistaminen kansalaisten silmissä kaipaa pikaisia ratkaisuja.

Eurooppalaisen ay-liikkeen kannattaa olla siitä työstään ylpeä, että EU-politiikassa työllisyyskysymykset saavat tänä päivänä aiempaa merkittävämmän sijan. Yhteisten työllisyyssuuntaviittojen lisäksi Kölnin huippukokouksesta lähti liikkeelle Euroopan työllisyyssopimuksen kehittäminen. Se on poliittinen prosessi, jonka tulee konkretisoitua Suomen puheenjohtajuuskaudella ja johtaa mitattaviin tuloksiin Portugalin puheenjohtajakaudelle suunniteltuun työllisyyshuippukokoukseen mennessä. Kehittyessään työllisyyssopimus tasapainottaa tärkeällä tavalla talous- ja rahaliittoon liittyvää kasvu- ja vakaussopimusta.

Euroopan talous- ja rahaliitto sekä työllisyyskysymysten eurooppalaistuminen sysäsivät suuren haasteen eurooppalaisille työmarkkinaosapuolille yhteisen sopimuspolitiikan kehittämiseksi. Emu tulee vääjäämättömästi edellyttämään talous-, raha-, finanssi- ja työmarkkinapolitiikan tiiviimpää yhteistyötä EU-alueella. Nyt alkavan kokouksemme suurimpia haasteita on määritellä yhteinen linjamme eurooppalaisen työmarkkinasopimisen tavoitteista ja menettelytavoista. Elämme nyt kansallisen sopimuspolitiikan ja eurooppalaisen sopimisen niveltämisvaihetta, vaikka Eurooppa-sopiminen edelleenkin on kansallista sopimuspolitiikkaa täydentävää.

Yksi tärkeimpiä Kölnin huippukokouksen päätöksiä oli aloittaa uusi hallitusten välinen neuvottelukierros, HVK-prosessi. Eurooppalaisen ay-liikkeen keskeinen tavoite on, että tulevaisuudessa EU:n perusoikeuksiin kuuluvat myös työntekijöiden keskeiset sosiaaliset oikeudet. Pääomien, tavaroiden, palvelujen ja työvoiman vapaa liikkuvuus ovat olennainen osa EU-politiikkaa, mutta työntekijöiden keskeiset oikeudet päättyvät kansallisille rajoille. Siksi on perusteltua, että EU-alueen työntekijöillä on kansalliset rajat ylittävät oikeudet neuvotella, sopia ja tarvittaessa käydä työtaistelua. Kun Suomi nyt ottaa puheenjohtajamaana vastuun HVK-prosessin valmisteluista, on tärkeää, että näissä valmisteluissa ovat asialistalla työntekijöiden sosiaaliset perusoikeudet.

Arvoisat kokousedustajat,
Minulla on suuri kunnia toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi Suomeen ja sen pääkaupunkiin Helsinkiin. Helsinki on viime aikoina ollut sovinnon ja rauhanneuvottelujen kohtaamispaikka. Minä toivon, että me voimme tarjota myös EAY:n edustajakokoukselle ja kaikille teille siihen osallistuville miellyttävät puitteet ja ilmapiirin tehdä tästä kokouksestamme historiallisen ja hengeltään yhtenäisen. Me suomalaiset palkansaajajärjestöt kiitämme EAY:tä siitä luottamuksesta, jonka olemme saaneet auttaessamme kokouksen käytännön järjestelyissä. Tervetuloa Helsinkiin, tervetuloa tekemään yhteisestä EAY:stä vahva ja uudelle vuosituhannelle yhteisin tavoittein suunnistava liike.