Työmarkkinoiden murros johtaa myös siihen, että työsuhteet pätkittyvät. Tällaisista työsuhteista merkittävä osa on nuorten ja naisten työsuhteita.

Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan suojaverkon ja palvelujen kattavuus ovat mahdollistaneet naisten työssäkäymisen. Siksi hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden ja laadun varmistaminen on kannanotto tasa-arvon puolesta.

2000-luvulle tultaessa laadukkaista ja tasa-arvoisista työympäristöistä voi muodostua tärkeä kilpailutekijä työvoiman saamiseksi.

Suomen työmarkkinajärjestöjen tulisikin laatia laatia tasa-arvolain tavotteita tukeva ja täydentävä tasa-arvon puitesopimus. Sen keskeisenä tavoitteena voisi olla lisätä tasa-arvosuunnitelmien käyttöönottamista työpaikoilla. Selvitysten mukaan vain noin 30 prosentilla yrityksistä on laadittu tasa-arvosuunnitelma. Toinen tavoite on tehdä suosituksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Sopimus kattaisi myös työn vaativuuden arviointijärjestelmien ja palkkasta koskevia tasa-arvotoimia.

Työmarkkinajärjestöjen kannattaisi laatia tasa-arvoisen työyhteisön kriteerit. Nämä kriteerit täyttävän yrityksen tulisi saada jonkinlainen todistus tai sertifikaatti saavutuksestaan.

Uskon, että uuden vuosituhannen johtamisessa tasa-arvojohtaminen tulee voimakkaasti korostumaan.