Serbijohdon kansalliskiihko on aiheuttanut Balkanilla sodan, joka on paitsi järkyttävä
inhimillinen tragedia myös uhka Euroopan vakaudelle ja talouskehitykselle. EU:n on
ponnisteltava yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa, jotta sota saadaan loppumaan ja
pakolaiset voivat turvallisesti palata takaisin kotiseuduilleen. Suomella tulevana
EU-puheenjohtajana on mittavia tehtäviä Balkanin vakauden palauttamisessa. SAK
jäsenliittoineen on antanut tukea Kosovon pakolaisille ja pitää tärkeänä, että
Suomi täyttää velvoitteensa pakolaisten vastaanottajana.EU:n puheenjohtajana Suomen on toimittava työllisyyden parantamiseksi ja
edistettävä Euroopan työllisyyssopimusta. On tärkeätä, että palkansaajat
vaikuttavat EU:n kehitykseen osallistumalla aktiivisesti sunnuntaina, kesäkuun 13.
päivänä järjestettäviin EU:n parlamenttivaaleihin ja äänestävät ehdokkaita, jotka
haluavat puolustaa palkansaajia ja heidän perusoikeuksiaan markkinavoimien edessä.
SAK:n valtuusto tuomitsee omistajien ja suurituloisten
ahneuden, joka räikeimmillään merkitsee jättiosinkojen ja optioiden jakoa kun
samanaikaisesti palkansaajia joukkomittaisesti irtisanotaan. Erityisesti ikääntyvien
irtisanomisiin on puututtava ja työnantajan vastuuta työntekijöistään ja
irtisanomisen seurauksista on lisättävä. Työttömille ja työttömyyden uhkaamille
työntekijöille on tarjottava työtä tai työllistymiseen johtavaa koulutusta.
Ikääntyvien työttömien oikeus työttömyyspäivärahaan ja eläkkeeseen on
säilytettävä.
Henkilöstön työsuhde-etuja ja oikeuksia heikentävä
keinottelu yritysrakenteiden muutoksissa on estettävä. Kilpailuttamiselle ja
ulkoistamiselle on säädettävä menettelytavat, jotka turvaavat työntekijöiden edut.
1990-luvun puolivälin jälkeen tehdyt sopimusratkaisut
ovat myötävaikuttaneet
200 000 uuden työpaikan syntymiseen. Työttömyyden
nujertaminen on yhä suomalaisen talous- ja työmarkkinapolitiikan tärkein kysymys. SAK:n
valtuuston mielestä, ennen kuin sitoudutaan uuteen sopimuskauteen, seuraavat asiat on
ratkaistava:
- Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää kehitetään ja
yleissitovuutta vahvistetaan.
- Työmarkkinajärjestöjen kesken sovitaan tulos- ja
voittopalkkioiden käyttöönoton pelisäännöistä.
- Työnantajien vastuuta henkilöstönsä koulutuksesta
lisätään. Ammattitutkintojärjestelmää työpaikoilla laajennetaan.
Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe toteutetaan.
- Palkansaajien ostovoima nousee tasaisesti ja
palkankorotusten merkityksen on oltava suurempi kuin veronkevennysten. Veroratkaisuissa
painotetaan työllisyyssyistä pienipalkkaisia. Veronalennuksia ei rahoiteta
hyvinvointipalveluja ja sosiaaliturvaa leikkaamalla.
Seuraavalla neuvottelukierroksella tarvitaan riittävää
liikkumatilaa alakohtaisten kysymysten ratkaisemiseksi. Valtuusto velvoittaa SAK:n
hallituksen selvittämään alkusyksyyn mennessä, millaisilla kokoavilla
työmarkkinaratkaisuilla voidaan edellä asetetut tavoitteet parhaiten saavuttaa. |