Suomen Ammattijärjestö perustettiin 15. huhtikuuta 1907 Tampereella. Päätös kokouksen perustamisesta syntyi - ajan tavan mukaan - huutoäänestyksellä.

Perustavassa kokouksessa tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin oikeus järjestäytyä sekä oikeus neuvotella ja sopia työehdoista. Työehtosopimusjärjestelmän saavuttaminen vaati 40 vuoden kamppailun: vasta sotien jälkeen työntekijät saivat laajalti suojakseen työehtosopimusten määräykset työn vähimmäisehdoista.

Keskusjärjestön toiminnan alku oli vaatimaton. Perustamisvuonna ammattijärjestöön kuului 18 liittoa, 25 000 jäsentä. Ammattijärjestöllä oli toimistohuone Työmies-lehden juuri valmistueessa toimitalossa. Työtä tehtiin öljylampun valossa.

Sotien jälkeen ay-liikkeen asema vahvistui: sopimustoiminnan läpimurto, jäsenmäärän nousu 300 000:een, luottamusmiesten oikeuksien tunnustaminen ja yhteiskunnallisen vaikutusvallan kasvu kulkivat käsi kädessä.

Sotien jälkeisen politiikan ankarat ristiriidat ja poliittinen hajanaisuus johtivat ay-liikkeen hajaannukseen, liikkeen yhteiskunnallisen arvovallan ja vaikutusvallan vähenemiseen. Eheytyksen aikaansaanti ja loppuunvienti veivät ensimmäisistä tosiyrityksistä yli kymmenen vuoden ajan ja senkin jälkeen hajaannus jätti monta arpea, jotka eivät koskaan parantuneet. Eheytys kantoi kuitenkin myönteistä satoa: ehetys ja tulopolitiikan aikausi johtivat ay-liikkeen vaikutusvallan ja jäsenmäärän kasvuun: puolen miljoonan jäsenen järjestöstä kasvoi miljoonan palkansaajan keskusjärjestö.

Meillä tämän päivän päättäjillä on monta syytä tutustua historiaamme.

Hajoittaminen, repiminen, eri suuntaan kulkeminen on aina tapahtunut nopeasti ja ilman suuria suunnitelmia. Voimien kokoaminen, menetetyn yhteiskunnallisen vaikutusvallan ja työntekijöiden oikeuksien palauttaminen on aina vaatinut vuosien ja vuosien työn. Siksi tänäänkin voi sanoa, että meillä on kaikki syy vaalia keskusjärjestömme eheyttä ja yksituumaisuutta - mielipiteiden ja ajatusten rikkaudesta tinkimättä.

Kaikki ay-liikkeen saavutukset ovat syntyneet vahvasta yhteistyöstä, ajatusten ja toiminnan yhteensovittamisesta. Mitään saavutuksia - äänioikeutta, työehtosopimuksia, irtisanomissuojaa, kahdeksan tunnin työpäivää, työeläkkeitä, työttömyysturvaa - emme ole saaneet ilmaiseksi. Kaikkea on edeltänyt sinnikäs työ, on tarvittu paitsi tavoitteita, myös ihmisten uskoa itseensä ja toisiinsa.

Juhlavuonna on syytä muistaa liikkeemme toiminnan yksi kestävä kivijalka: se on oikeus kollektiivisiin työehtosopimuksiin. Jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus työ- ja virkaehtosopimusten antamaan palkka- ja muiden työehtojen suojaan. Siitä oikeudesta suomalaisen ay-liikkeen synnyttäjät taistelivat 40 vuotta. Työehtosopimuksia meidän on puolustettava tänäänkin.

Juhlinnan keskellä on syytä muistaa myös liikkeemme toiminnan ja menestyksen selkärankaa. Luottamusmiehiä, jotka joka päivä työpaikoilla huolehtivat ihmisten arkisista asioista, luovat suurelta osalta sen luottamuksen omaan liittoonsa ja koko keskusjärjestöön, josta tämän päivän tutkimukset kertovat. Luottamusmiesten aatteellisuuden, aherruksen ja jaksamisen varassa tämän liikkeen saavutukset syntyvät tänäkin päivänä.

Hyvät ystävät,

Toivotan Teidät kaikki tervetulleeksi tähän SAK:n valtuuston juhlakokoukseen. Erityisen iloisia olemme siitä, että olemme voineet saada Teidät Herra Presidentti tämän päivän kokouksen esitelmöitsijäksi.

Tampereen työväentalolle 90 vuotta sitten kokoontuneet Suomen ammattijärjestön perustavan kokouksen osanottajat olisivat olleet ylpeitä, jos he olisivat tienneet, että jonain päivänä heidän järjestönsä kokouksessa puhuu itsenäisen Suomen Tasavallan Presidentti.

Tervetuloa!