Mahdollisesti syntyvään Euroopan talous- ja rahaliitto EMUun liittyvät keskustelut ovat valmistuneiden selvitysten myötä saaneet syvyyttä ja myös tämä asia tulee puhuttamaan valtuustoamme.

Tällä kokouksella on myös omat poikkeuksellisen juhlavat piirteensä, sillä keskusjärjestömme täytti 90 vuotta viime kuun 15. päivänä. Tätä asiaa käsittelemme huomenna juhlaistunnossa, johon saapuu Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari ja käyttää istunnossa myös painavan puheenvuoronsa.

Pohdintaa tulevasta neuvottelukierroksesta

Kun meneillään olevasta talous- ja työllisyystuposta syksyllä 1995 sovittiin, keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin - kuten myös Lipposen hallitus saman vuoden keväällä - jättityöttömyyden alentaminen. Vaikka hallituksen työttömyyden puolittamistavoiteuralle ei vielä ole päästykään, ei tästä tavoitteesta ole syytä luopua. SAK:n liittojen alustavissa mielipidekartoituksissa myös tulevan ratkaisun tärkein tavoite on työllisyyden voimakas parantaminen.

Meneillään olevan sopimuskauden osalta olisi jo kertaalleen sovitun koulutusvakuutusjärjestelmän osalta saatava SAK:ta tyydyttävät ratkaisut mitä pikimmin, jotta tämä asia ei hiertäisi neuvottelurattaissa.

Alustavissa keskusteluissa liitot ovat painottaneet näkyvästi työn jakamismahdollisuuksien selvittämistä ja työajan lyhentämistä, mikäli siten voidaan parantaa työllisyyttä.

Viimeaikaiset selvitykset (konsultti Kari Hietala HS 14.5.) osoittavat, että lukuisten työnantajaedustajien jatkuvasti korostama joustojen lisääminen esimerkiksi työsopimuslain sääntelyä purkamalla, ei työllistämismielessä omaa mitään totuuspohjaa. Hurjimmat "huutokauppalait" täydellisen säätelemättömyyden järjestelmän myötä ovat tietysti oma lukunsa, mutta niihin ammattiyhdistysliikkeemme ei tule koskaan alistumaan.

Mielestäni SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi näissä oloissa pyrkiä määrätietoisesti tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun, koska vain sen avulla kykenemme pitämään inflaation kurissa, korot alhaalla ja turvaamaan vakaan talouskehityksen jatkumisen.

Veroporkkanoita pohdittaessa on syytä kuitenkin muistaa, että julkishallinnon tulopohjaa ei tule romuttaa, sillä nimenomaan laman oloissa heikoimmin pärjäävät kansalaiset tarvitsevat hyvin toimivia julkisia palveluja, joita yhdessä rahoitamme.

EMU-näkökohtia

Talous- ja rahaliitto EMUsta käytävässä keskustelussa kansalaisia hämmentävät asiantuntijoiden ristikkäiset mielipiteet. Lienee niin, että mahdollisen EMUn myötä sisämarkkinoiden toiminta tehostuu, taloudellinen tehokkuus lisääntynee ja rahatalous vakautunee. On varmaankin totta, että markkinavoimat ja valuuttapelurit eivät heiluttele suurta euroaluetta samalla tavoin kuin pientä kansantalouttamme. Alhaisen inflaation jatkuminen olisi myös tärkeää työllisyyden ja yleensä vakauden kannalta.

Suuri epävarmuus ja kysymysmerkki, johon ei varmaa vastausta pysty kukaan esittämään, on se, miten Suomen kaltainen pieni kansantalous selviää suhdannevaihteluissa. Jääkö tällöin ainoiksi tasausvälineiksi esimerkiksi valtion budjettivarat sekä toisaalta työvoiman ja muiden tuotantotekijöiden joustaminen. Keskustelua ja yhteisiä linjauksia siis tarvitaan niin sanotuista joustopuskureista.

Eräs selvityksistä esiintuleva havainto on se, että jääminen EMUn ulkopuolelle ei auta välttämään muutoksia, vaan EMU tulee vaikuttamaan myös ulkopuolelle jäävien maiden taloudelliseen kehitykseen. Erityisesti näin on asianlaita viennistä riippuvien pienten kansantalouksien suhteen.

Koska yhdessä olemme luoneet tähän maahan kipeästi tarvittavat julkiset palvelut, mielestäni meidän pitäisi yhdessä kantaa huolta järjestelmän toimivuudesta mahdollisissa uusissa oloissa. Julkisen sektorin alijäämäkriteerin ja vakaussopimuksen luomassa uudessa ahtaassa finanssipolitiikan ympäristössä mielestäni tarvitaan uudenlaista valtion ja kuntien välistä järjestelyä, jolla hallitaan julkisen talouden kehitystä eri suhdannetilanteissa. Mielestäni on niin, että julkispalvelut ja henkilöstö eivät voi, eivätkö saa olla se elementti, jonka kustannuksella Suomi pidetään EMU-maailman edellyttämällä kehityspolulla.

Näihin asioihin SAK:n valtuusto palaa lähemmin syyskokouksessa, mutta nyt on keskustelujen aika.

Valintojen - päättämisen ongelmista

Hyvät toverit!

Politiikassa - myös työmarkkinapolitiikassa - vaaditaan näkemystä, vastuuta ja voimakasta tahtoa viedä eteenpäin asetettuja tavoitteita. Poliittisilta päättäjiltä, etujärjestöiltä ja ylipäätään yhteiskunnan vaikuttajatahoilta vaaditaan oikeita valintoja. Päättäjien vastuu korostuu erityisesti vaikeina aikoina, jolloin asiat ovat myös hyvin ongelmallisia. Kun helppoja ratkaisuja ei ole, päätöksenteosta muodostuu vaikea ja vastuullinen prosessi, nykyoloissa valintatilanne, jossa vastakkain ovat kovat markkinatalouden arvot ja hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalinen ja inhimillinen rakenne.

Me SAK:n valtuustona joudumme tekemään näitä valintoja, kun linjaamme tulevaa talous- ja tulopolitiikan sisältöä.

Näillä sanoilla toivotan Teidät kaikki tervetulleiksi tähän valtuuston kokoukseen ja totean sen avatuksi.