Köyhyyttä torjutaan parhaiten
tarjoamalla työtä ja ansioturvaa

Työttömyys on suurin yksittäinen syy köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Työttömyyttä seurannut köyhyysongelma on kärjistynyt -90-luvulla tehtyjen lukuisten ansioturvaleikkausten myötä. Köyhyyttä torjutaankin parhaiten tarjoamalla työtä ja helpottamalla ansioturvalle pääsyä. Työvoimapolitiikassa tarvitaan tehokkaita, yksilöllisiä ja tarvittaessa pitkään kestäviä työllistämistoimia. Aikuiskoulutusta on suunniteltujen leikkausten sijasta lisättävä. Myös aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työvoimakoulutukseen tarvitaan lisää määrärahoja.

Ansioturvalta putoaminen suistaa köyhyyskierteeseen

Moni ansioturvan saaja on suistunut köyhyyskierteeseen pudottuaan työmarkkinatuen varaan. Ansiosidonnainen päiväraha on keskimäärin 4 700 markkaa kuukaudessa, mutta työmarkkinatuki vain 2 600 markkaa kuukaudessa. Työmarkkinatuella elävät joutuvatkin turvautumaan asumistukeen ja kunnalliseen toimeentulotukeen selvitäkseen jokapäiväisestä elämästään.

Pelkkä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasokorotus ei köyhien asemaa paranna. Peruspäivärahan nousu leikkaa esimerkiksi asumistukea ja syö näin tasokorotuksen vaikutukset.

Ansioturvaa leikattu jo moneen otteeseen

Viime vuosikymmenellä hallitukset leikkasivat useaan otteeseen ansioturvan päivärahoja ja kiristivät ansioturvan saannin ehtoja. Laman aikana peruspäivärahan indeksikorotukset jätettiin useana vuonna tekemättä. Tämä merkitsi ostovoiman laskua niin perus- kuin ansiopäivärahoissa.

Keskituloisen 11 000 markkaa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikkaukset ovat vähentäneet kaikkiaan lähes 500 markalla kuukaudessa. Valtaosa ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavista on pienituloisia, jotka ovat työssä olleessaan saaneet palkkaa 5 000–9 000 markkaa kuukaudessa.

Ansioturvalle pääsyä myös vaikeutettiin 90-luvulla mm. rajoittamalla tukityön tarjoamista ja ansioturvan kertymistä yhdistelmätukityössä. Näiden toimenpiteiden vaikutuksesta yhä useampi työtön joutuu elämään työmarkkinatuella.

Tuoreessa tuloratkaisussa sovittiin yhden leikkauksen palauttamisesta. Työttömyysturvan ansioprosentti nostetaan alkuperäiseen 45 prosenttiin 1.3.2002 lähtien. Ansioprosentin palauttaminen alkuperäiselle tasolle parantaa työttömien ostovoimaa ja vähentää tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Korotuksen jälkeenkin Suomen työttömyysturvan taso jää alle EU:n keskitason.

Korotukset painottuneet perusturvaan

Työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehdään vuosittain elinkustannusindeksin muutoksia vastaavat korotukset. Nämä korotukset vaikuttavat myös ansioturvaan, mutta huomattavasti pienemmällä markkamäärällä. Esimerkiksi peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostettiin tämän vuoden alussa viidellä markalla. Pieni ja keskituloisten ansiopäiväraha nousi kuitenkin vain 2,90 markkaa. Viime vuosina korotusten vaikutus on ollut säännöllisesti suurempi perusturvassa kuin ansioturvassa.

Peruspäivärahan määrä nousi vuodesta 1991 vuoteen 1999 viidellä markalla. Vastaavassa ajassa keskimääräinen ansiopäiväraha nousi vain markalla.

Ansioturvalle pääsyä helpotettava

Ansioturvan leikkauksilla on vaikeutettu ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyä. Työssäoloehdon pidennys 26 viikosta 43 viikkoon ja rajoitettu ansioturvan kertyminen yhdistelmätukityössä vaikeuttavat työttömien mahdollisuutta palata uuden työn kautta ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Työn ja ansiosidonnaisen turvan avulla voidaan kuitenkin kaikkein tehokkaimmin vähentää toimeentulotuen tarvetta ja poistaa köyhyyttä. Työttömien mahdollisuuksia palata uuden työn kautta ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin voidaan parantaa nopeasti mm. työssäoloehtoa lyhentämällä ja poistamalla ansioturvan kertymisrajoitukset yhdistelmätuesta.

Kytkennän poisto merkitsee ansioturvan leikkaamista

Hallituksen köyhyyspaketin yhteydessä virisi keskustelu ansioturvan ja peruspäivärahan ja työmarkkinatuen välisen kytkennän katkaisemisesta. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) vaati, että peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tason korotus ei saisi nostaa ansiosidonnaista päivärahaa. Tukea Niinistö sai muutamilta ministereiltä, muun muassa peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralta (vihr). Lakiin kirjatun kytkennän poistaminen merkitsisi tosiasiassa palkansaajien ansiopäivärahojen leikkaamista taas kerran - ennen kuin tupossa poistettavaksi sovitusta lamaleikkuristakaan oli vielä ehditty päästä eroon.

Ansioturva tulee valtiolle ja kunnille halvemmaksi

Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan välisen kytkennän purkua ei voida perustella valtiontaloudellisilla syillä, sillä kytkentä ei rasita valtion taloutta. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan yhden markan korotus työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan maksaisi noin 70 miljoonaa markkaa. Tästä ansiopäivärahojen korotuksen vaikutus olisi vain kolmannes eli noin 23 miljoonaa markkaa.

Ansiopäivärahojen ansio-osan rahoittavat palkansaajat ja työnantajat. Palkansaajat rahoittavat päivärahan ansio-osaa omilla maksuillaan ja pitäytymällä maltillisissa palkankorotuksissa, jotta työnantajilla on varaa rahoittaa oma osuutensa. Jokainen ansiopäivärahan saaja, joka on pois peruspäivärahan saajien joukosta, merkitsee säästöä valtiolle. Lisäksi ansioturvaa saava tulee todennäköisemmin toimeen työttömyysturvallaan tarvitsematta turvautua kunnalliseen toimeentulo- ja asumistukeen.

Työryhmän korjattava epäkohdat

Tupossa sovittiin perustettavaksi kolmikantainen työryhmä, jonka tehtävänä on työvoimapolitiikan ja työttömyysturvan kehittäminen. SAK:n tavoitteena työryhmässä on työttömyysturvaan liittyvien epäkohtien korjaaminen. SAK odottaa myös esityksiä aiempaa yksilöllisemmistä, tehokkaammista ja pitkäkestoisemmista työllistämistoimenpiteistä.

Työttömyysturvan rakenteen muuttaminen peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan väliseen suhteeseen puuttumalla on vastoin tuloratkaisussa sovittua. SAK ei tulekaan hyväksymään tähän tähtääviä esityksiä työryhmässä.

SAK:n lääkkeet köyhyyden katkaisemiseksi

• Viranomaiset on velvoitettava nykyistä selkeämmin tarjoamaan pitkäaikaistyöttömille työtä tai työllistymiseen johtavaa koulutusta.
• Työttömien mahdollisuuksia palata uuden työn kautta ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin on parannettava. Keinoina voidaan käyttää mm. työssäoloehdon lyhentämistä ja ansioturvan kertymisrajoitusten poistamista yhdistelmätuesta.
• Aikuiskoulutusta on lisättävä ja sille on varattava riittävästi määrärahoja.
• Aktiivisen työvoimapolitiikan ja työvoimakoulutuksen määrärahoja on lisättävä.
• Irtisanomissuojaa on parannettava.